Miten metsiä hakataan

Kun UPM hakkasi Toivo Hyvärisen metsän, arvokasta tukkipuuta päätyi sellukattilaan. Suomessa on poikkeuksellinen tapa tehdä puukauppaa, eikä se aina ole metsänomistajalle edullinen....

Lue koko juttu YLEn sivulta

_____________________________________

Kainuun Sanomat: Kaupunki tekee lintujen ruokinnasta rikosilmoituksen

MT Uutiset|Luonto16.11.202413:29Tuulikki Viilo

Kajaanin kaupunki tekee rikosilmoituksen vesilintujen luvattomasta ruokinnasta.

Kauranjyviä oli tuotu iso määrä Kynskin sillan kupeeseen.

Asiasta kertoo Kainuun Sanomat.

Taustalla on syyskuussa voimaan tullut luonnonvaraisten eläinten ruokkimisen kielto Kajaanin kaupungin hallitsemilla asemakaava-alueilla.

Kielto koskee myös Kajaaninjoen sorsia ja joutsenia, joita on tähän saakka ruokittu vuosikymmeniä.

Kiellon perusteena on haittaeläinten runsastuminen ja mahdolliset tautiriskit.

Eläinten hyvinvointilakiin perustuen eläimiä ei tarvitse valvontaeläinlääkäri Aila Rauatmaan mukaan ruokkia.

"Luonnon kiertokulkuun valitettavasti kuuluu muun muassa nälkiintyminen niin ikävältä kuin se kuulostaakin", sanoo Rauatmaa Kainuun Sanomille.

Siipirikkoa tai kituvaa eläintä sen sijaan autetaan.

Kajaaninjoessa on tällä hetkellä satakunta sorsaa ja kaksi joutsenta. Riskinä Rauatmaan mukaan on, että muuttamisen sijaan lintuja jää alueelle.

Kajaanissa kieltoa ei ole purematta nielty: Myös ruokinnan kieltävät kyltit on viety tihutyönä pois Kajaaninjoelta.

Raahen kultakaivos vältti taas konkurssin, mutta ympäristöongelmiin pitää löytyä ratkaisu vuoden loppuun mennessä

Risto Ukkonen 18.10. 15:52 KALEVA 

Laiva Gold -kaivosyhtiö ei ole pystynyt ratkaisemaan viranomaisen vaatimia ympäristöasioita. Ongelmia on myös talouspuolella, vaikka yhtiö tuoreen konkurssihakemuksen selvittikin.

Raahen kultakaivos on jälleen ajautunut samaan tilanteeseen kuin monta kertaa aiemminkin runsaan kymmenen vuoden aikana. Nykyinen omistaja Laiva Gold ei ole saanut tuotantoa käyntiin, ja ongelmia on niin ympäristö- kuin talouspuolellakin.

Oulun käräjäoikeudessa tuli 3. päivä lokakuuta vireille vakuutusyhtiö Veritaksen jättämä Laiva Goldin konkurssihakemus. Sen perusteena oli noin 85 000 euron velkasaatava, jonka kaivosyhtiö on nyt maksanut ja siten välttänyt konkurssin.

Kaivoksen epävarmoihin talous- ja ympäristöasioihin on löydettävä ratkaisu vielä tämän vuoden aikana. Ympäristöluvan peruuttamista käsittelevä aluehallintovirasto on antanut Laiva Goldille aikaa vuoden loppuun kerätä rahoitus ympäristöasioiden ja kaivoksen toiminnan varmistamiseksi.

Avi on jo yli vuoden ajan selvittänyt, onko kaivosyhtiöllä edellytyksiä ympäristöluvan mukaiseen toimintaan Raahessa.

Laiva Gold kerää parhaillaan rahoitusta ja sijoittajia, joille tuorein yhtiöesite on tehty lokakuussa. Kaivosta kaupataan rahoittajille 20-30 vuoden toiminta-ajalla, yli 2 000 kilon vuosituotannolla, Euroopan suurimmalla käsittelykapasiteetilla sekä heti kannattavalla toiminnalla.

Ennen kuin yhtiö pääsee suunniteltuihin satojen miljoonien eurojen kultatuottoihin kiinni, sen on kuitenkin ratkaistava ympäristöongelmansa ja saatava taloutensa kuntoon.

Linnut pärjäävät kovassakin pakkasessa, kunhan ravintoa löytyy riittävästi. Hömö-, töyhtö- ja kuusitiainen valmistautuvat talveen jo syksyllä, jolloin ne piilottavat talven varalle ruokakätköjä puihin. Talitiaiset, punatulkut, viherpeipot, keltasirkut ja varislinnut taas ratkaisevat talven ravinto-ongelmat hakeutumalla ihmisasumusten liepeille. Isoille linnuille, kuten pöllöille ja huuhkajille, päivittäinen ravinnonsaanti ei ole yhtä kriittistä kuin pikkulinnuille, koska niiden höyhenpeite on paksu ja ruokaa ei välttämättä tarvitse saada joka päivä.

"Pikkulinnut pysyvät lämpiminä samalla tavalla kuin talo, niillä on hyvä eristys ja hyvä lämmitys", Oulun yliopiston eläinfysiologian emeritusprofessori Esa Hohtola kiteyttää.

"Höyhenet ovat lämmöneristeenä paljon karvoja tehokkaampia. Pörhistämällä höyheniä niiden väliin jää ilmaa, mikä pitää linnun lämpimänä. Kovilla pakkasilla linnut näyttävät pyöreiltä levitoivilta palloilta, sillä niiden jalat jäävät suojaan paksun höyhenpuvun sisään".

Hohtola kertoo, että linnut säästävät energiaa pysymällä lähes liikkumattomina. Jos talitiainen ei lennä, alle kymmenessä asteessa sillä käynnistyy automaattisesti lämmöntuotanto, jossa sen lihakset supistelevat. Esimerkiksi koira värisee kylmässä näkyvästi, mutta linnuilla värinä ei näy päällepäin, koska lintu on niin kompakti. Lihaslämmöntuotannon takia -40 asteen pakkanen ei ole linnuille mikään ongelma.

Useamman lintulajin tiedetään myös hakeutuvan lumihankeen suojaan pakkasilta. Moni tietääkin, että metsäkanalinnut viettävät suurimman osan kylmistä pakkaspäivistä lumikiepissä. Lumeen kaivautunut lintu on siellä suojassa sekä kylmältä että pedoilta. Vaikka ulkona olisi parikymmentä pakkasastetta, kiepissä lämpötila pysyy nollan vaiheilla.

Metsäkanalintujen lisäksi Hohtola kertoo, että ainakin punatulkkujen, urpiaisten ja pulmusten tiedetään menevän lumikieppiin. Myös hippiäiset käyttävät lumikinoksien lumitunneleita hyväkseen vastaavalla tavalla.

"Ongelma on se, että lintujen yöpymisestä tiedetään melko vähän ja havaintoja lumikiepeistä saadaan harvoin. Talitiaisten tiedetään menevän usein yöksi erilaisiin koloihin ja pönttöihin."

Tiaisten yöpyminen näkyi aikoinaan myös Ilmatieteen laitoksen näkyvyyshavaintojen katkeamisessa. Säähavaintojen tulo loppui auringon laskiessa ja alkoi toimia jälleen aamulla. Syyksi selvisi kekseliäs tiainen, joka oli mieltynyt havaintolaitteen suojaiseen ja lämmitettyyn onkaloon, johon se mahtui suojaan yöksi.

Soilta kerätään uutta tietoa soiden hiilitaseista ja suobiomassoista eri puolella Suomea kesällä 2023

Ympäristöministeriö Julkaisuajankohta31.3.2022 15.36TIEDOTE
Laajoja soita, lintuvesiä ja lähiluontoa
Luonnonsuojelualueiden perustaminen on osa valtakunnallista säädösvalmistelua
Alueiden kartat (metsa.fi)
Keski-Pohjanmaalle perustetaan 15 100 hehtaaria uusia suojelualueita. Alueet perustetaan valtion maille. Alueet ovat Metsähallituksen Luontopalveluiden hallinnassa ja metsätalouskäytön ulkopuolella. Ne ovat aiemmin varattu suojelutarkoituksiin ja kuuluvat pääosin eri suojeluohjelmiin ja Natura 2000 -verkostoon. Tänään hyväksytyt valtioneuvoston ja ympäristöministeriön asetukset tulevat voimaan 1.5.2022.
"Hallitus on sitoutunut luontokadon pysäyttämiseen ja olen ylpeä, että saamme jälleen uusia alueita suojeltua. Keski-Pohjanmaan uudet luonnonsuojelualueet ovat luontoarvoiltaan merkittäviä. Alueet ovat monipuolisia soiden, lintuvesien ja lähiluonnon suojelualueita. Suojelupäätös vahvistaa luonnon monimuotoisuutta", ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari sanoo.
Valtioneuvoston asetuksella perustetaan 22 luonnonsuojelualuetta, joiden pinta-ala on yhteensä noin 14 590 hehtaaria. Tästä noin 13 800 hehtaaria on maa-alueilta ja noin 770 hehtaaria vesialueita. Ympäristöministeriön asetuksella perustetaan 16 luonnonsuojelualuetta, jotka ovat yhteispinta-alaltaan noin 507 hehtaaria. Valtioneuvoston asetuksella perustetaan alueet, joiden pinta-ala on yli 100 hehtaaria.
Kokonaisuutena nämä luonnonsuojelualueet edustavat monipuolisesti Keski-Pohjanmaan maakunnan luontoa. Lisäksi alueet palvelevat opetustarkoitusta, luonnon virkistyskäyttöä ja tutkimusta. Laajemmilla alueilla sallitaan myös keskeisimpien riistalajien, kuten hirven, jäniksen ja rusakon sekä eräiden pienpetojen metsästystä. Nykyisiin vuokrasopimuksiin perustuva metsästys alueilla jatkuu 31.7.2022 asti.
Valtioneuvoston asetuksella perustettavista luonnonsuojelualueista lähes kaikki sisältyvät Natura 2000 -verkostoon. Linnustoltaan merkittävimpiin suoalueisiin kuuluvat Vionnevan keidassoista muodostuva alue Kokkolassa ja Kaustisilla sekä aapasuovaltainen Eteläneva-Viitasalonneva-Seljäsenneva Kokkolassa ja Kannuksessa.
Kosteikkolinnustoltaan tärkein lintuvesi on Kokkolassa ja Kruunupyyssä sijaitseva Laajalahti - Bredvikfjärden, joka on merestä padotun makeanveden altaan, Luodonjärven, lahti. Laajalahden rantaniittyjä on jo pitkään hoidettu laiduntamalla. Lintuvedet ovat tärkeitä muuttavien sorsalintujen, joutsenten, hanhien ja kahlaajien levähdys- ja ruokailualueita sekä pesimäalueita.
Kokkolan Vattajanniemen suojelualue on yksi koko Suomen merkittävimmistä merenrantojen dyynialueista. Alue on puolustusvoimien käytössä ja aluetta voidaan edelleen käyttää puolustusvoimien harjoituksiin, ampumiseen ja koulutuksiin sekä niiden kehittämiseen.
Keski-Pohjanmaan jokivarsien luontoa suojellaan mm. Lestijoen yläjuoksun suojelualueella Lestijärven kunnassa Natura 2000 -verkostoon kuuluvilla alueilla.
Keski-Pohjanmaan maakunnan luonnonsuojelualueiden perustaminen on osa valtakunnallista säädösvalmistelua, jolla saatetaan voimaan luonnonsuojelulain mukaiset rauhoitusmääräykset usean vuosikymmenen kuluessa luonnonsuojelutarkoituksiin valtiolle hankituilla tai varatuilla valtion alueilla. Valmistelun alkuvaiheessa kuultiin laajasti maakunnallisia ja paikallisia sidosryhmiä. Keskusteluja on käyty yli kolmessakymmenessä eri tilaisuudessa, joissa on kartoitettu mm. maakuntaliiton, kuntien, luonnonsuojelu- ja luonnonharrastusjärjestöjen, riistahallinnon, kalastustahojen ja metsästysseurojen näkemyksiä alueiden perustamisesta.